Suomen Satamaliitto edustaa 30 suomalaista satamaa kansallisella ja EU-tasolla. Satamayritykset tuovat asiantuntemusta autonomisen meriliikenteen kuljetusjärjestelmää kehittävään One Sea -ekosysteemiin, sillä satamat toimivat saumattomien ja älykkäiden logistiikkaketjujen solmukohtana.

Satamien digitalisaatio vaatii paljon yhteistyötä, koska satamayhteisöt muodostuvat lukuisista toimijoista. Tiedon parempi jakaminen satamatoimijoiden kesken sujuvoittaisi liikennettä ja parantaisi turvallisuutta. Tulevaisuudessa satamien täytyy löytää keinot ja veturi digitalisaation edistämiseen. Tiedot selviävät DigiPort-hankkeessa laaditusta nykytilaselvityksestä Suomen satamien digitalisaatiosta. Suomen Satamaliitto on mukana Digiport-hankkeessa

Autonomisten järjestelmien globaalit markkinat kasvavat nopeasti: robotiikkaan käytetään arviolta 76 miljardia euroa vuoteen 2025 mennessä. Suomi haluaa pysyä mukana tässä kehityksessä uuden autonomisten järjestelmien innovaatioekosysteemin RAAS:in avulla. Innovaatioekosysteemi tähtää yhdeksi alan johtavista kehitysympäristöistä maailmassa. Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt valtionavustuksen innovaatioekosysteemin toiminnan täysipainoiseen käynnistämiseen.

Meriaura on tehnyt aikarahtaussopimuksen viidestä uudesta aluksesta. Rahdattavat alukset ovat kansilastialus, kaksi 8000 tonnin monitoimi-raskasnostoalusta, sekä kaksi Meriauralle perinteisempää kokoluokkaa edustavaa 4000 tonnin kuivalastialusta.

Merirosvous Somalian rannikolla huipentui vuosikymmenen alussa, mutta monet alueella liikkuvat laivat, risteilylaivat näiden joukossa, eivät edelleenkään ota riskejä, vaan käyttävät yksityisten yhtiöiden tarjoamia turvapalveluita.

Itämeren venäläisten satamien transiton näkymät vaihtelivat viime vuonna paljon. Ust-Lugan suursataman rahtiliikenne putosi vuonna 2018 ensi kerran ja jäi alle sadan miljoonan tonnin. Samalla raakaöljyn ja hiilen transitokuljetukset seurailivat alan laskevaa trendiä. Toisaalta kuivarahtien ja konttiliikenteen transitokuljetuksissa nähtiin nousua.

Lippueamiraali (evp) Bo Österlundin sotatalouden tieteenalaan lukeutuva väitöskirja ”Suomen meriliikenteen huoltovarmuudelle asetetut tavoitteet ja niiden toteutuminen” tarkastettiin tänään Maanpuolustuskorkeakoulussa Santahaminassa.
Väitöstutkimuksen lopputuloksena todettiin, että mikäli Suomi haluaa kehittää meriliikenteen huoltovarmuutta ja kasvattaa Suomen lipun alla purjehtivan tonniston kuljetusosuutta, on ryhdyttävä toimenpiteisiin, asetettava konkreettiset tavoitteet ja ohjattava tarvittavat resurssit tavoitteiden saavuttamiseen.